Yksinäisyys parisuhteessa – miksi tunnet olevasi yksin, vaikka olette yhdessä?
Share
Yksinäisyys parisuhteessa voi tuntua erityisen raskaalta. Vierellä on ihminen, jonka kanssa jaat arjen, kodin ja ehkä suuren osan elämästäsi. Silti saatat tuntea, ettei kukaan oikeasti näe tai ymmärrä sinua.
Ehkä puhutte päivittäin, mutta keskustelut koskevat vain käytännön asioita.
Ehkä vietätte iltaisin aikaa samassa huoneessa, mutta ette tunne olevanne läheisiä.
Tai ehkä huomaat, ettet enää kerro kumppanillesi asioita, jotka ennen olisit halunnut jakaa ensimmäisenä juuri hänen kanssaan.
Silloin mieleen voi nousta vaikea kysymys:
Miksi tunnen itseni yksinäiseksi, vaikka olen parisuhteessa?
Yksinäisyyden tunne ei automaattisesti tarkoita, että parisuhde olisi huono tai että rakkaus olisi loppunut. Se voi kuitenkin kertoa siitä, että jokin sinulle tärkeä tarve jää täyttymättä.
Miltä yksinäisyys parisuhteessa tuntuu?
Parisuhteessa koettu yksinäisyys ei aina tarkoita sitä, että viettäisit paljon aikaa yksin.
Voit olla kumppanisi kanssa lähes jatkuvasti ja silti kaivata yhteyttä.
Yksinäisyys voi näkyä esimerkiksi näin:
-
Et koe tulevasi aidosti kuulluksi.
-
Keskustelut jäävät pinnallisiksi.
-
Et uskalla kertoa omista tunteistasi.
-
Kaipaat läheisyyttä, mutta et tiedä, miten pyytäisit sitä.
-
Sinusta tuntuu, että kannat arjen tai suhteen huolia yksin.
-
Et enää tunne olevasi kumppanillesi tärkeä samalla tavalla kuin ennen.
Joskus tunne on selkeä. Joskus se näkyy vain epämääräisenä suruna, turhautumisena tai kaipuuna johonkin, mitä on vaikea nimetä.
Yksinäisyys ei siis aina kerro ihmisten puuttumisesta ympäriltäsi. Se voi kertoa merkityksellisen yhteyden puuttumisesta.
1. Puhutte paljon, mutta ette oikeasti kohtaa
Arjessa keskustelut täyttyvät helposti käytännön asioista.
Kuka hakee lapset?
Mitä syödään?
Milloin lasku pitää maksaa?
Mihin aikaan lähdetään huomenna?
Nämä keskustelut ovat tarpeellisia, mutta ne eivät yksin rakenna tunnetta siitä, että toinen tuntee sinut.
Jos ette enää puhu ajatuksistanne, huolistanne, unelmistanne tai siitä, miltä elämä tuntuu, suhde voi alkaa muistuttaa enemmän arjen yhteistyötä kuin läheistä kumppanuutta.
Mitä voit tehdä?
Kokeile aloittaa keskustelu kysymyksellä, johon ei voi vastata pelkällä kyllä- tai ei-sanalla.
Esimerkiksi:
”Mikä sinua on viime aikoina mietityttänyt eniten?”
Tai:
”Miltä meidän yhteinen arkemme on sinusta tuntunut?”
Tavoitteena ei ole ratkaista kaikkea yhdellä keskustelulla, vaan alkaa jälleen kiinnostua toistenne sisäisestä maailmasta.
2. Et tunne tulevasi kuulluksi
Yksinäisyyttä voi syntyä myös silloin, kun yrität kertoa omista tunteistasi mutta koet, ettei toinen ymmärrä.
Ehkä kerrot olevasi väsynyt, ja kumppanisi alkaa heti ehdottaa ratkaisuja.
Ehkä kerrot kaipaavasi enemmän yhteistä aikaa, mutta keskustelu muuttuu riidaksi siitä, kumpi tekee enemmän.
Tai ehkä olet yrittänyt ottaa saman asian puheeksi niin monta kertaa, ettet enää jaksa.
Vähitellen voi syntyä ajatus:
Ei kannata sanoa mitään. Ei hän kuitenkaan ymmärrä.
Kun tämä ajatus alkaa ohjata toimintaa, etäisyys voi kasvaa entisestään.
Mitä voit tehdä?
Yritä sanoittaa mahdollisimman konkreettisesti, mitä tarvitset.
Esimerkiksi:
”En kaipaa tähän heti ratkaisua. Haluaisin, että kuuntelisit hetken.”
Tai:
”Minulle olisi tärkeää, että voisimme puhua tästä ilman, että kumpikaan alkaa puolustautua.”
Kuulluksi tuleminen ei tarkoita sitä, että kumppanin pitäisi olla kaikesta samaa mieltä. Se tarkoittaa kokemusta siitä, että omat ajatukset otetaan vakavasti.
3. Olet alkanut piilottaa omia tarpeitasi
Joskus yksinäisyys ei synny vain siitä, mitä kumppani tekee tai jättää tekemättä.
Se voi liittyä myös siihen, ettet enää uskalla näyttää, mitä itse tarvitset.
Ehkä olet tottunut olemaan se, joka joustaa.
Se, joka ymmärtää.
Se, joka ei halua tehdä pienistä asioista numeroa.
Saatat ajatella, ettei läheisyyttä voi pyytää, koska sen pitäisi tulla luonnostaan.
Tai ettet voi kertoa pettymyksestäsi, koska toinen kuitenkin loukkaantuu.
Mutta jos omat tarpeet jäävät jatkuvasti piiloon, kumppanisi ei välttämättä edes tiedä, mitä kaipaat.
Mitä voit tehdä?
Pysähdy ensin itse kysymään:
”Mitä minä oikeastaan kaipaan juuri nyt?”
Onko se hellyyttä?
Yhteistä aikaa?
Rauhallista keskustelua?
Arvostusta?
Vai tunnetta siitä, ettei kaikkea tarvitse hoitaa yksin?
Kun osaat nimetä tarpeesi, siitä on helpompi puhua myös toiselle.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vastuu yhteyden rakentamisesta olisi vain sinulla.
4. Yhteinen aika on kadonnut arjen alle
Monessa parisuhteessa etääntyminen tapahtuu vähitellen.
Aluksi yhteistä aikaa on paljon. Sitten tulevat työt, kiireet, mahdolliset lapset, harrastukset ja erilaiset vastuut.
Päivät täyttyvät asioista, jotka täytyy hoitaa.
Lopulta saatatte huomata, ettette ole viettäneet rauhallista aikaa kahdestaan pitkään aikaan.
Se ei välttämättä tarkoita, ettette enää välittäisi toisistanne.
Jos yhteys jää jatkuvasti kaiken muun jälkeen, sitä voi kuitenkin alkaa kaivata.
Mitä voit tehdä?
Yhteisen ajan ei tarvitse tarkoittaa suuria treffejä tai viikonloppumatkoja.
Joskus jo 20 minuuttia ilman puhelimia, televisiota tai muita keskeytyksiä voi antaa tilaa kohtaamiselle.
Tärkeintä on, ettei yhteinen aika jää aina siihen hetkeen, jolloin kaikki muu on jo hoidettu.
5. Kannat suhteen vastuuta yksin
Yksinäisyyttä voi syntyä myös epätasaisesta vastuusta.
Ehkä sinä olet aina se, joka ehdottaa yhteistä tekemistä.
Sinä otat vaikeat asiat puheeksi.
Sinä yrität sopia riidat.
Sinä huomaat, kun välillenne syntyy etäisyyttä.
Jos tuntuu, että olet ainoa, joka yrittää pitää yhteyttä yllä, seurauksena voi olla väsymystä ja katkeruutta.
Suhteessa ei tarvitse tehdä kaikkea täsmälleen puoliksi. Mutta molempien pitäisi voida kokea, että toinenkin osallistuu yhteisen elämän rakentamiseen.
Mitä voit tehdä?
Sen sijaan, että sanoisit ”Sinä et koskaan tee mitään meidän suhteemme eteen”, voit yrittää kuvata omaa kokemustasi:
”Minusta tuntuu, että olen viime aikoina ollut ainoa, joka ehdottaa yhteistä aikaa. Kaipaisin sitä, että sinäkin tekisit joskus aloitteen.”
Sen jälkeen on tärkeää huomata, muuttuuko jokin myös käytännössä.
6. Olette muuttuneet, mutta ette ole puhuneet siitä
Ihmiset eivät pysy samanlaisina koko elämäänsä.
Arvot, kiinnostuksen kohteet, tarpeet ja tulevaisuuden toiveet voivat muuttua.
Joskus kumppanit kasvavat rinnakkain. Joskus taas huomataan, että kumpikin on muuttunut eri suuntaan.
Saatat esimerkiksi kaivata nykyään rauhallisempaa arkea, vaikka ennen nautitte jatkuvasta menemisestä.
Tai olet alkanut pohtia omaa hyvinvointiasi ja rajojasi tavalla, jota et aiemmin tehnyt.
Jos muutoksista ei puhuta, kumppanit voivat alkaa tuntea, etteivät enää tunne toisiaan.
Mitä voit tehdä?
Kysy itseltäsi ja kumppaniltasi:
”Mikä sinulle on nykyään elämässä tärkeintä?”
”Onko jokin asia, jota toivoisit meidän tekevän eri tavalla?”
”Millaisena näet meidän yhteisen tulevaisuutemme?”
Parisuhde ei rakennu vain sille, keitä olitte tavatessanne. Se rakentuu myös sille, keitä olette nyt.
Voiko parisuhteessa olla yksinäinen, vaikka toinen rakastaa?
Voi.
Rakkaus ja kokemus läheisyydestä eivät ole täysin sama asia.
Kumppanisi voi välittää sinusta aidosti, mutta teillä voi olla erilaiset tavat osoittaa läheisyyttä tai keskustella tunteista.
Toinen voi ajatella osoittavansa rakkautta huolehtimalla käytännön asioista, kun taas toinen kaipaa enemmän sanoja, hellyyttä tai yhteistä aikaa.
Kumpikaan tapa ei välttämättä ole väärä.
Mutta jos tarpeista ei puhuta, molemmat voivat kokea antavansa paljon ja saavansa liian vähän.
Siksi kysymys ei ole vain siitä, rakastaako toinen sinua.
Tärkeää on myös kysyä:
Koenko minä saavani tässä suhteessa sellaista yhteyttä, jota tarvitsen?
Mitä tehdä, kun tuntee yksinäisyyttä parisuhteessa?
Jos tunnistat itsesi tästä tekstistä, kaikkea ei tarvitse ratkaista heti.
Voit aloittaa kolmesta asiasta.
1. Nimeä, mitä kaipaat
Yksinäisyys on tunne, mutta sen taustalla voi olla monenlaisia tarpeita.
Kaipaatko enemmän keskustelua, kosketusta, yhteistä aikaa vai vastavuoroisuutta?
Mitä tarkemmin tunnistat tarpeesi, sitä helpompi siitä on puhua.
2. Kerro kokemuksestasi ilman syyttelyä
Voit aloittaa esimerkiksi näin:
”Olen viime aikoina tuntenut itseni aika yksinäiseksi meidän suhteessamme. En sano tätä syyttääkseni sinua, vaan koska kaipaan enemmän yhteyttä välillemme.”
Kerro myös, mitä toivoisit konkreettisesti.
3. Tarkastele, onko molemmilla halua muutokseen
Yksi keskustelu ei välttämättä muuta kaikkea.
Mutta jos molemmat haluavat ymmärtää toisiaan ja kokeilla uusia tapoja toimia, yhteyttä voi olla mahdollista vahvistaa.
Jos taas olet pitkään yrittänyt puhua tilanteesta eikä toinen halua kuunnella tai tehdä mitään toisin, sekin on tärkeä tieto.
Milloin yksinäisyys parisuhteessa on merkki suuremmasta ongelmasta?
Yksinäisyyden tunne ei automaattisesti tarkoita, että pitäisi erota.
Joskus kyse on kuormittavasta elämänvaiheesta. Joskus yhteys on vain jäänyt arjen alle.
Mutta jos tunnet itsesi jatkuvasti sivuutetuksi, et voi puhua tarpeistasi tai suhde on pitkään tuntunut yksipuoliselta, tilannetta kannattaa tarkastella vakavasti.
Jos suhteessa on pelkoa, uhkailua, kontrollointia tai väkivaltaa, kyse ei ole vain tavallisesta etääntymisestä. Silloin on tärkeää hakea turvallista ulkopuolista tukea.
Voit lukea myös: Mistä tietää, ettei parisuhde enää toimi? 7 merkkiä.
Ensin minä. Sitten me.
Kun tunnet olosi yksinäiseksi parisuhteessa, huomiosi voi helposti kiinnittyä vain siihen, mitä kumppanisi ei tee.
Mutta yhteyden rakentaminen alkaa myös siitä, että tunnistat omat tarpeesi ja uskallat antaa niille tilaa.
Mitä minä kaipaan?
Mistä olen ollut hiljaa?
Millainen suhde tuntuisi minulle hyvältä?
Kasvupolkujen itsenäisessä valmennuksessa pääset pohtimaan omia arvojasi, tarpeitasi, rajojasi ja tulevaisuuden toiveitasi sekä harjoittelemaan keskustelutaitoja omaan tahtiin.
Valmennuksen tarkoitus ei ole muuttaa kumppaniasi, vaan auttaa sinua ymmärtämään itseäsi ja rakentamaan tietoisempaa vuorovaikutusta.
Tutustu Kasvupolkujen valmennukseen
Lopuksi: yksinäisyyden tunnetta ei tarvitse sivuuttaa
Parisuhteessa voi olla yksinäinen, vaikka toinen olisi fyysisesti lähellä.
Se ei tarkoita, että suhteessa olisi automaattisesti kaikki pielessä. Mutta tunne ansaitsee tulla kuulluksi.
Joskus yhteys löytyy uudelleen, kun molemmat pysähtyvät keskustelemaan ja kuuntelemaan.
Joskus taas yksinäisyys paljastaa, että omat tarpeet ovat jääneet liian pitkäksi aikaa sivuun.
Tärkeintä ei ole vain se, että olette yhdessä. Tärkeää on myös se, millaista yhdessä oleminen teille molemmille on.